Katolisen tiedotuskeskuksen uutisia ja tiedotteita

Huom! Vaihdamme lähiaikoina verkkosivujemme palvelimen.
Vaihdoksesta saattaa aiheutua katkoksia sekä verkkopalvelussamme
että catholic.fi-sähköpostien toiminnassa. Pahoittelemme häiriötä.
We are about to change our internet server. This change may effect the functionality
of both our web pages and the catholic.fi email addresses. We are sorry for the inconvenience.

Pääsiäisen kolme pyhää päivää — Triduum Sacrum Ohjelma / Programme

Tärkeä ratkaisu Vatikaanissa: Kasteen sanamuodosta ei saa poiketa! Vatikaanin Uskonopin kongregaatio on julkaissut paavi Benedictus XVI:n pyynnöstä selvennyksen kasteessa käytettävien sanamuotojen pätevyydestä. Mikäli kastetta ei suoriteta "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen", se ei ole pätevä, ja sellaisen "kasteen" saanut tarvitsee oikean kasteen. Alla on kongregaation vastauksen epävirallinen käännös suomeksi. Muilla kielillä se on luettavissa täällä. Kongregaation perusteluita täällä. KATT 29.2. Uskonopin kongregaatio Vastauksia tehtyihin kysymyksiin kasteen pätevyydestä Kysymykset 1. kysymys: Onko sellainen kaste pätevä, joka on toimitettu käyttäen muotoilua "Minä kastan sinut Luojan ja Lunastajan ja Pyhittäjän nimeen" tai "Minä kastan sinut Luojan, Vapauttajan ja Ylläpitäjän nimeen"? 2. kysymys: Pitääkö näillä muotoiluilla kastetut henkilöt kastaa in forma absoluta (ilman ehdollisuutta)? Vastaukset Ensimmäiseen kysymykseen: Ei. Toiseen kysymykseen: Kyllä. Paavi Benedictus XVI on allekirjoittaneelle kardinaaliprefektille suomalla audienssilla hyväksynyt ja määrännyt julkaistaviksi nämä vastaukset, jotka tämän kongregaation säännönmukaisessa kokouksessa on annettu. Uskonopin kongregaatiossa, Roomassa, 1. helmikuuta 2008 Kardinaali William Levada Prefekti + Angelo Amato SDB Silan titulaariarkkipiispa Sihteeri

Pyhän Henrikin reliikistä sopimus Pyhän Henrikin katedraaliseurakunta on 31.1.2008 tehnyt sopimuksen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa katedraalikirkon pääalttariin deponoidun pyhän Henrikin kyynärvarsireliikin tulevaisuudesta. Sopimus julkistettiin perjantaina 8.2. Turun tuomiokirkossa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Sopimuksen mukaan katedraaliseurakunta luovuttaa reliikin museovirastolle, joka puolestaan toimittaa sen edelleen tutkimuksiin Turun yliopistoon ja Tuomiokirkkomuseoon. Tutkimusten jälkeen, kuitenkin viimeistään 29.6.2008, seurakuntayhtymä deponoi reliikin Pyhän Henrikin katedraaliin vuoden 2012 loppuun saakka. Tämän jälkeen deponoinnin jatkamisesta voidaan sopia uudestaan. Sopimuksessa mainitaan lisäksi, että mikäli tutkimuksissa saavutetaan uutta tietoa pyhästä Henrikistä, eli käytännössä jos joidenkin luiden kuulumista pyhälle Henrikille voidaan tehtävien tutkimusten perusteella pitää todennäköisenä, lupaa seurakuntayhtymä deponoida pysyvästi jonkin pyhän Henrikin reliikin Helsingin katoliseen katedraaliin. Sopimuksen syntyminen on tulos pitkästä ja avoimesta keskustelusta, jota on leimannut luja halu vahvistaa entisestään Suomen kristittyjen kesken vallitsevaa hyvää ja veljellistä ekumeenista ilmapiiriä. Reliikissä on kysymys pienestä pyhän marttyyripiispa Henrikin kyynärvarren luun kappaleesta, joka on ommeltu sisään kääreeseen. Kääreeseen puolestaan on kiinnitetty pergamentti, jossa lukee "De brachio Sancti Henrici". KATT

Uusi nuntius Pohjoismaihin Paavi Benedictus XVI on nimittänyt lauantaina 26.1.2008 uudeksi apostoliseksi nuntiukseksi Ruotsiin, Tanskaan, Suomeen, Islantiin ja Norjaan hänen ylhäisyytensä monsignore Emil Paul Tscherrigin, Volin titulaariarkkipiispan, joka tällä hetkellä toimii apostolisena nuntiuksena Koreassa ja Mongoliassa. Arkkipiispa Tscherrig syntyi Sveitsin Unteremsissä 3.2.1947, hänet vihittiin papiksi 11.4.1974 ja nimitettiin Volin titulaariarkkipiispaksi ja samalla Burundin apostoliseksi nuntiukseksi 4.5.1996. Hänet vihittiin piispaksi 27.6.1996. Sen jälkeen hän on ennen nykyistä ja tulevaa asemapaikkaansa toiminut nuntiuksena myös Trinidadissa ja Tobagossa sekä Antilleilla, Dominikaanisessa tasavallassa, Jamaicalla, Grenadalla, Guyanassa, Saint Luciassa, Saint Vincentillä ja Grenadiineilla, Bahamalla, Barbadosilla, Antigualla ja Barbudassa, Surinamissa ja lopulta Saint Kittsissä ja Nevisissä. Koreassa hän on työskennellyt vuodeta 2004 lähtien. KATT/VIS

Pyhän isän audienssi suomalaiselle ekumeeniselle valtuuskunnalle 18.1.2008: Arvostetut vieraat Suomesta! Olen iloinen saadessani tervehtiä ekumeenista valtuuskuntaanne nyt, kun olette jokavuotisella vierailullanne Roomassa Suomen suojeluspyhimyksen pyhän Henrikin juhlan yhteydessä. Toivotan lämpimästi tervetulleeksi piispa Mäkisen ja piispa Wróbelin ja ryhmänne kaikki jäsenet. Vierailunne sattuu samaan aikaan, kun vietetään kristittyjen ykseyden rukousviikon alkua. Itse asiassa isä Paul Wattsonin "Kirkon ykseysoktaavin" nimellä aloittamaa rukousviikkoa vietetään tänä vuonna 100. kertaa. Tietyssä mielessä rukousviikon juuret ulottuvat Jeesuksen kärsimisen ja kuoleman aattoon, jolloin hän rukoili opetuslastensa puolesta: "että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut" (Joh. 17:21). Kristittyjen ykseys on lahja ylhäältä, se on lähtöisin Isän, Pojan ja Pyhän Hengen rakastavasta yhteydestä ja kasvaa taas sitä kohti. Suomen luterilaisten ja katolilaisten yhteinen rukous on Jeesuksen rukouksen jakamista nöyrällä mutta uskollisella tavalla. Jeesus lupasi, että jokainen hänen nimessään Isälle osoitettu rukous kuultaisiin (vrt. Joh. 15:7). Tämä on todellakin ekumenian kuninkaallinen ovi: sellainen rukous johtaa meidät katselemaan Jumalan valtakuntaa ja kirkon ykseyttä tuoreella tavalla; se vahvistaa yhteyden siteitämme; ja se antaa meille kyvyn kohdata rohkeasti ne tuskalliset muistot, yhteiskunnalliset ongelmat sekä inhimillisen heikkouden muodot, jotka ovat niin suuresti osallisia hajaannukseemme. Kutsu rukoilla lakkaamatta (vrt. 1. Tess. 5:17), joka tänä vuonna on kristittyjen ykseyden rukousviikon lukukappaleiden keskeisenä teemana, muistuttaa meitä myös siitä, että autenttinen elämä yhdessä on mahdollista vain silloin, kun opilliset sopimukset ja muodolliset lausunnot ovat jatkuvasti Pyhän Hengen valon ohjaamia. Meidän täytyy olla kiitollisia Suomen ja Ruotsin katolis-luterilaisen teologisen vuoropuhelun hedelmistä. Vuoropuhelussa käsitellään kristinuskon keskeisiä asioita, mukaan lukien kysymystä vanhurskauttamisesta kirkon elämässä. Johtakoon jatkuva vuoropuhelu käytännöllisiin tuloksiin, sellaisiin toimiin, jotka ilmaisevat ja rakentavat ykseyttämme Kristuksessa ja siten myös vahvistavat kristittyjen välisiä suhteita. Viime vuonna Suomessa muistettiin teologi Mikael Agricolan kuoleman 450. vuotta. Hänen raamatunkäännöksellään oli valtava vaikutus suomen kieleen ja kirjallisuuteen. Tämä tilaisuus korosti uudestaan Raamatun merkitystä kirkolle, yksittäisille kristityille ja koko yhteiskunnalle. Todellakin, Jumalan Sana on elämämme perusta. Pyhä Hieronymus sanoi: "Jos ei tunne Raamattua, ei tunne Jeesusta Kristusta" (Comm. in Isaias, Prol.). Jumalan Sanan kohtaaminen, varsinkin kun se kuullaan kirkossa ja sen liturgiassa, on myös tärkeää ekumeeniselle vaelluksellemme. Kuten Vatikaanin II kirkolliskokous totesi: "[Tämän Sanan kautta pyhä teologia] myös mitä voimakkaimmin vahvistuu ja jatkuvasti nuortuu tutkiessaan uskon valossa kaikkea totuutta, jonka Kristuksen salaisuus sisäänsä kätkee" (Dei Verbum, 24). Rakkaat ystävät, on palava toiveeni, että Rooman vierailunne tuottaa teille paljon iloa, kun muistelette ensimmäisten kristittyjen todistusta ja varsinkin Rooman kirkon perustajien, apostolien Pietarin ja Paavalin marttyyrikuolemaa. Pyhä Henrik seurasi heidän jalanjäljissään ja toi evankeliumin viestin ja sen pelastavan voiman Pohjolan kansojen elämään. Euroopan uudessa ja haasteellisessa nykypäivässä, ja myös omassa maassanne, on paljon, mitä luterilaiset ja katolilaiset voivat tehdä yhdessä evankeliumin palvelijoina ja Jumalan valtakunnan hyväksi. Tällaisin miettein ja Herrassa rakastaen pyydän teille ja rakkaillenne Jumalan ilon ja rauhan siunauksen. Paavi Benedictus XVI KATT

Kristittyjen ykseyden rukousviikko 18.-25.1. vietetään kristittyjen ykseyden rukousviikkoa. Lisätietoa saa mm. Suomen ekumeenisen neuvoston sivuilta. Roomassa paavi Benedictus XVI lausui rukousviikosta keskiviikkon 16.1. näin: Ylihuomenna, perjantaina 18. tammikuuta, alkaa jälleen kristittyjen ykseyden rukousviikko, joka tänä vuonna saa aivan erityisen arvon, sillä sen alusta tulee kuluneeksi 100 vuotta. Rukousviikon teemana on pyhän Paavalin kutsu tessalonikalaisille: "Rukoilkaa lakkaamatta" (1. Tess. 5:17). Se on kutsu, jonka mielelläni otan omakseni ja tarjoan koko kirkolle. Kyllä, on välttämätöntä rukoilla taukoamatta ja päättäväisesti pyytää Jumalalta kaikkien Herran opetuslasten välisen ykseyden suurta lahjaa. Pyhän Hengen ehtymätön voima innostakoon meitä ykseyden vilpittömään etsintään, jotta kaikki yhdessä voisimme tunnustaa, että Jeesus on maailman ainoa Pelastaja.

Paavin viesti maailman rauhanpäivänä 1.1.2008. <täällä>

Kardinaali Lehmann eroaa Saksan piispainkokouksen johdosta Mainzin piispa ja Saksan piispainkokouksen puheenjohtaja, kardinaali Karl Lehmann on ilmoittanut eroavansa piispainkokouksen puheenjohtajan tehtävistä 18.2. alkaen. Eroilmoituksen syyksi kardinaali Lehmann mainitsee sydämen rytmihäiriöt. Kardinaali Lehmann ilmoitti samalla kuitenkin jatkavansa yhä Mainzin piispan virassa. Joulukuussa kardinaali Lehmann joutui sairaalahoitoon sydänvaivojen vuoksi, eikä hän esimerkiksi kyennyt viettämään joulun tai uuden vuoden messua Mainzissa. KATT/Kath.net

Ekumeeninen valtuuskunta jälleen Roomaan Suomessa toimivan katolisen kirkon ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustajat vierailevat tänäkin vuonna Roomassa monikymmenvuotista ekumeenista perinnettä seuraten. Vierailun merkittävimpiin osuuksiin kuuluvat paavin audienssin lisäksi Santa Maria sopra Minerva -basilikassa vietetty messu (tänä vuonna messu on katolinen) ja ekumeeninen vesper sekä tapaamisia Kristittyjen ykseyden edistämisen neuvostossa. Katolista kirkkoa edustavat Helsingin piispa Józef Wróbelin SCJ ohella piispanvikaari, monsignore Rudolf Larenz ja Katekeettisen keskuksen johtaja Mervi Sarimo puolisoineen sekä suomalaisia teologian opiskelijoita Roomasta. Luterilaisen kirkon valtuuskuntaa johtaa Turun piispa Kari Mäkinen. pe 18.1. klo 17.00 Kristittyjen ykseyden edistämisen neuvoston prefekti, kardinaali Walter Kasper viettää ekumeenisen vesperin birgittalaissääntökunnan päätalon (Casa Santa Brigida) kappelissa la 19.1. klo 16.00 piispa Wróbel viettää (katolisen) pyhän messun; messussa saarnaa piispa Mäkinen KATT

Jesuiittojen 35. yleiskokous avattiin Vatikaani vaatii jesuiitoilta uutta uskollisuutta. Jesuiittasääntökunnan historian 35. yleiskokous avattiin Roomassa maanantaina 7.1. Yleiskokous oli tullut tarpeelliseksi, kun sääntökunnan yleisesimies, isä Peter-Hans Kolvenbach SJ (SJ-sääntökuntatunnus tulee sanoista Societas Iesu, Jeesuksen seura) jokin aika sitten sai paavilta poikkeusluvan erota tehtävästään. Normaalisti jesuiittojen yleisesimies pysyy tehtävässään kuolemaansa saakka. Yleiskokouksen tärkeimpänä tehtävänä on valita seuraaja isä Kolvenbachille. Hänet valitaan äänestämällä ilman minkäänlaista kampanjointia. Äänivaltaisia edustajia on 217, ja uuden yleisesimiehen valitsemiseen tarvitaan 110 ääntä. Samalla yleiskokouksen edustajat saavat käsiteltäväkseen myös monia haasteita, joita pyhän Ignatius Loyolalaisen perustamalla sääntökunnalla on edessään. Merkittävin niistä on sääntökunnan jäsenkato. Sääntökunnalla on nykyään vähän yli 19 tuhatta jäsentä, kun parhaimmillaan luku on ollut yli 30 tuhatta. Pääosa uusista kutsumuksista on Intiasta. Yleiskokouksen avajaismessussa Rooman kuuluisassa Il Gesù -kirkossa Pyhän istuimen terveiset toi Sääntökuntien ja apostolisen yhteisöelämän kongregaation prefekti, kardinaali Franc Rodé CM. Saarnassaan hän vaati jesuiittoja olemaan uskollisia kirkolle. Hän sanoi katsovansa surullisena ja huolissaan jesuiittojen kasvavaa etääntymistä kirkon hierarkiasta, mihin aito ignatiaaninen apostolisen palvelun henki ei oikeuta. Hän muistutti yleiskokouksen edustajia, että "ignatiaanisen hengellisyyden perusydin on siinä, että yhdistetään Jumalan rakastaminen hierarkkisen kirkon rakastamiseen". Saarnassaan kardinaali Rodé varoitti myös, että "eri tasoilla totuuden ja rakkauden Valtakunnan julistamiseen kutsuttujen opillinen vaihtelevuus johtaa uskovia harhaan ja vie kohti rajatonta relativismia". Siksi erityisesti niiden jesuiittojen, jotka valvovat jesuiittojen kustantamien lehtien ja julkaisujen oppia, tulisi tehdä se kuunnellen ja seuraten ohjetta "sentire cum ecclesia" (tuntea kirkon mukana). KATT/CNA/Kath.net Kardinaali Rodén saarna kokonaisuudessaan <täällä>.

Pyhä isä korosti perheen merkitystä Paavi Benedictus osallistui satelliitin välityksellä Madridissa järjestettyyn suurmarssiin elämän puolesta. Marssille osallistui yli kaksi miljoonaa ihmistä. Tammikuun ensimmäisenä päivänä pitämänsä Angelus-rukouksen edellä paavi Benedictus XVI osallistui satelliitin välityksellä Madridissa järjestettyyn valtavaan marssiin elämän puolesta. Marssin osallistujia paavi kehotti olemaan todistajia ”inhimillisen rakkauden kauneudesta”. Pyhän isän viesti välittyi Madridin Plaza de Colon -aukiolla suurista monitoreista. Marssiin, jonka tarkoituksena oli edistää kristillisen perheen asemaa Espanjassa, osallistui yli 2 miljoonaa ihmistä. Sen järjesti Madridin arkkihiippakunta monien kirkollisten liikkeiden sekä ihmiselämää ja perhettä tukevien järjestöjen kanssa. Espanjaksi puhunut paavi sanoi: ”Kutsun kaikkia kristillisiä perheitä kokemaan Herran rakastavan läsnäolon heidän elämässään. Kristuksen koko ihmiskuntaa kohtaan osoittaman rakkauden innoittamana rohkaisen heitä antamaan todistuksen maailman edessä inhimillisen rakkauden, avioliiton ja perheen kauneudesta.” Perhe, ”joka on perustettu miehen ja naisen väliselle purkamattomalle liitolle, muodostaa suotuisimman ympäristön, jossa ihmiselämä toivotetaan tervetulleeksi ja jossa sitä suojellaan, sen alusta luonnolliseen kuolemaan saakka”. Pyhä isä painotti puheessaan vanhempien ”oikeutta ja perustavanlaatuista velvollisuutta kasvattaa lapsensa uskossa ja sellaisten arvojen mukaan, jotka antavat arvoa inhimilliselle olemassaololle”. ”Perheen ja avioliiton puolesta kannattaa tehdä työtä”, paavi jatkoi, ”sillä on hyvä tehdä työtä ihmisen puolesta, joka on kaikkein arvokkain Jumalan luoma olento.” Madridin arkkipiispa, kardinaali Antonio María Rouco Varela sanoi perhemarssin osallistujille puolestaan, että perhe on ”objektiivisesti katsottuna vakavin ongelma, joka eurooppalaisilla yhteiskunnilla on vastassaan”. Hänen mukaansa ”käsitys avioliitosta ja perheestä on radikaalisesti relativisoitunut”. Samalla elämäntapoja, jotka ”ovat miehen ja naisen välisen purkamattoman rakkauden arvon vastaisia”, tuetaan nuorison keskuudessa. Kardinaalin mukaan ”kristillinen vastaus tähän polttavaan ongelmaan on kiireinen ja ratkaisevan tärkeä omaa tulevaisuuttamme ajatellen, samoin kuin Espanjan, Euroopan ja koko ihmiskunnan tulevaisuutta ajatellen”. Hän muistutti, että YK:n ihmisoikeuksien julistuksessakin perhe tunnustetaan ”yhteiskunnan luonnolliseksi ja perustavanlaatuiseksi yksiköksi”, jota yhteiskunnan ja valtion tulee suojella. Katolinen kirkko Espanjassa on viime aikoina joutunut aktiivisesti puolustamaan luonnollista perhettä ja kristillistä moraalia monia Espanjan hallituksen tekemiä linjauksia vastaan. KATT/VIS/CNA

Evankeliumin kuuleminen on jokaisen oikeus! ”Evankeliumin julistaminen ja siitä todistaminen ovat ensimmäinen palvelus, jonka kristityt voivat tarjota jokaiselle ihmiselle ja koko ihmiskunnalle.” Vatikaanin uskonopin kongregaatio on julkaissut perjantaina 14.12. ”Opillisen selvityksen tietyistä evankeliointiin liittyvistä näkökulmista”. Selvityksellä pyritään vastaamaan niihin ongelmiin, jotka evankeliointia ja kirkon lähetystehtävää viime vuosikymmeninä ovat vaivanneet. Selvityksen alussa täsmennetään, miksi sen tekeminen on katsottu tarpeelliseksi: ”Nykyään ... epätietoisuus on kasvanut. Sen johdosta monet ovat jättäneet Herran lähetyskäskyn kuulematta ja toteuttamatta (vrt. Matt. 28:19). Usein ollaan sitä mieltä, että kaikenlainen yritys vakuuttaa toisia uskonnollisissa kysymyksissä on heidän vapautensa rajoittamista. Tästä näkökulmasta käsin olisi oikein vain esitellä kunkin omat ajatukset ja kutsua ihmisiä toimimaan omientuntojensa mukaan ilman, että tähdätään heidän kääntymykseensä Kristuksen ja katolisen kirkon puoleen. Heidän mielestään riittää, että autetaan ihmisiä tulemaan humaanimmiksi tai uskollisemmiksi omaa uskontoaan kohtaan, että muodostetaan yhteisöjä, jotka tavoittelevat oikeudenmukaisuutta, rauhaa ja solidaarisuutta. Jotkut ajattelevat vieläpä, ettei Kristusta pitäisi julistaa niille, jotka eivät tunne häntä, ja ettei kirkkoon liittymistä pitäisi edistää, koska olisi mahdollista pelastua myös ilman avointa tietoa Kristuksesta ja muodollista liittymistä kirkkoon. ”Näiden ongelmien takia Uskonopin kongregaatio on katsonut välttämättömäksi julkaista tämän selvityksen. Asiakirja, joka edellyttää koko katolisen evankeliointiin liittyvän opin tuntemisen, niin kuin sitä on laajasti käsitelty paavien Paavali VI:n ja Johannes Paavali II:n opetuksessa, on tarkoitettu selventämään tiettyjä piirteitä Herran lähetyskäskyn ja kaikkien ihmisten omantunnon ja uskonnonvapauden kunnioituksen suhteessa. Se on aihe, jolla on tärkeitä antropologisia, kirkollisia ja ekumeenisia seurauksia.” (Opillinen selvitys (OS), 3) Selvitys jakautuu siis antropologiseen, ekklesiologiseen ja ekumeeniseen osaan. Siinä korostetaan, että huolimatta joistakin agnostisismin ja relativismin muodoista, jotka kieltävät ihmisen kyvyn tuntea totuus, juuri ihmisen vapautta ei koskaan voi irrottaa sen suhteesta totuuteen. ”Jumala on antanut ihmisille ymmärryksen ja tahdon, jotta he voisivat tulla tuntemaan ja rakastamaan sitä, mikä on totta ja hyvää. Ihmispersoonan kutsumuksen lopullinen täyttymys on siinä, kun Jumalan ilmoitus Kristuksessa otetaan vastaan niin kuin kirkko sen julistaa” (Opillisen selvityksen yhteenveto (OSY), 4). Niinpä ”totuuksien välittäminen, jotta toiset voisivat ottaa niitä vastaan, on myös harmoniassa sen ihmisen luonnollisen toiveen kanssa, että hän voisi tehdä toisista osallisia omista hyvyyksistään. Katolilaisille näihin hyvyyksiin sisältyy Jeesukseen Kristukseen uskomisen lahja.” (OSY, 6) Selvityksessa painotetaan, että ”evankelioinnin avulla kulttuurit saavat positiivisia vaikutuksia evankeliumin totuudesta” (OSY, 7). Samalla kuitenkin muistutetaan, ettei kristillisessä evankelioinnissa saa esiintyä minkäänlaista pakottamista tai houkuttelua” (OSY, 8). Selvityksessä muistutetaan vielä, että ”lähetystehtävä kuuluu itse kirkon olemukseen”, sillä ”evankeliumin julistaminen ja siitä todistaminen ovat ensimmäinen palvelus, jonka kristityt voivat tarjota jokaiselle ihmiselle ja koko ihmiskunnalle. Onhan heidät kutsuttu välittämään kaikille Jumalan rakkautta, joka on täydellisesti ilmoitettu Jeesuksessa Kristuksessa, maailman yhdessä ja ainoassa Lunastajassa” (OSY, 14). Opillinen selvitys julkaistaan suomeksi näillä näkymin paastonajan alkupuolella. Yhteenveto selvityksestä on luettavissa englanniksi ja italiaksi täällä. KATT/VIS/Zenit

Täydellinen ane Lourdesin juhlavuoden yhteydessä 8.12.2007-8.12.2008 Apostolinen katumusoikeusistuin on 21.11. julkaissut dekreetin, jossa määrätään seuraavaa: Lourdesin läheisyydessä sijaitsevassa Massabiellen luolassa tapahtuneen autuaan Neitsyt Marian ilmestymisen 150-vuotisjuhlan yhteydessä myönnetään päivittäin täydellinen ane niille uskoville, jotka 8.12.2007 ja 8.12.2008 välisenä aikana hartaasti ja säädettyjen ehtojen mukaisesti vierailevat Lourdesissa tai vuoden 2008 helmikuun 2. ja 11. päivän välisenä aikana vierailevat missä tahansa kirkossa, kappelissa, luolassa tai koristellussa paikassa, johon on juhlallisesti asetettu esille siunattu Lourdesin Neitsyt Marian kuva julkista kunnioitusta varten. Lourdesin vierailuun (koko juhlavuoden ajan) tulee liittää jonkin aikaa kestävä harras mietiskely sekä Isä meidän -rukouksen, jonkin hyväksytyn uskontunnustuksen ja juhlavuoden tai jonkun mariaanisen rukouksen lausuminen. Vierailuun Lourdesin Neitsyen kuvan äärellä 2.-11.2.2008 tulee puolestaan liittää mielellään osallistuminen johonkin Marian hartauteen tai vähintäänkin jonkin aikaa kestävä harras mietiskely sekä Isä meidän -rukouksen, jonkin hyväksytyn uskontunnustuksen ja mariaanisen rukouksen lausuminen. Vanhuuden, sairauden tai jonkin muun laillisen syyn takia 2.-11.2.2008 täydellisen aneen voi myös saada kotona, kun sydämen halusta tekee mielessään vierailun johonkin yllä mainittuun paikkaan ja lausuu mainitut rukoukset uhraten sairautensa ja vaivansa Marian kautta Jumalalle. "Ane on syyllisyyden puolesta jo poispyyhittyjen syntien ajallisesta rangaistuksesta Jumalan edessä saatu vapautus, jonka oikein asennoitunut kristitty saa määrätyillä ehdoilla kirkon avulla, joka lunastuksen palvelijattarena on valtuutettu hoitamaan ja jakamaan Kristuksen ja pyhien hyvitystöiden aarretta." (KKK 1471) Ane siis poistaa osittain tai kokonaan (sakramentaalisessa ripissä) jo sovitettujen syntien ajalliset rangaistukset, jotka muuten jäisivät kiirastulessa suoritettaviksi. Täydellinen ane voidaan saada vain kerran päivässä. Sen saamiseksi uskovan täytyy olla armon tilassa, minkä lisäksi edellytetään, että hän on sisäisesti täydellisesti irrottautunut synnistä, jopa lievästä synnistä, että hän on sakramentaalisesti tunnustanut syntinsä, että hän on ottanut vastaan pyhän eukaristian (mieluiten osallistumalla messuun, mutta pelkkä pyhän kommuunion saaminen riittää aneeseen), ja että hän on rukoillut paavin tarkoitusten puolesta. (Aneen lahja, 4) On sopivaa, muttei välttämätöntä, että sakramentaalinen rippi ja erityisesti pyhä kommuunio sekä rukous paavin tarkoitusten puolesta tapahtuvat samana päivänä aneeseen liittyvän teon suorittamisen kanssa. Riittää kuitenkin, että nämä pyhät toimitukset ja rukoukset tapahtuvat useampien päivien aikana (noin 20) ennen tai jälkeen aneeseen liittyvää tekoa. Rukouksen paavin rukousaiheiden puolesta uskova voi valita vapaasti, mutta "Isä meidän" ja "Terve Maria" -rukouksien lausumista suositellaan. Yksi sakramentaalinen rippi riittää useisiin täydellisiin aneisiin, mutta jokaista täydellistä anetta varten tarvitaan erillinen pyhä kommuunio ja rukous paavin rukousaiheiden puolesta. (Aneen lahja, 5) Aneita voi aina käyttää itsensä hyväksi tai kuolleiden ihmisten sielujen hyväksi. Niitä ei kuitenkaan voi käyttää toisten maan päällä elävien ihmisten hyväksi. (Aneen lahja, 7) KATT/VIS/Zenit

Paavin toinen kiertokirje ilmestyi Paavi Benedictus XVI:n järjestyksessä toinen kiertokirje allekirjoitettiin ja julkaistiin perjantaina 30.11. Kiertokirje on nimeltään Spe salvi, ja se on osoitettu piispoille, papeille ja diakoneille, Jumalalle vihityille miehille ja naisille sekä kaikille uskoville maallikoille. Sen aiheena on kristillinen toivo. Kiertokirje on luettavissa eri kielillä täällä. Se julkaistaan suomeksi tammikuussa. Kiertokirjeen sisältöä selitetään esimerkiksi täällä. KATT/VIS

Uusi arkkipiispa vihdoin Müncheniin Paavi Benedictus XVI on perjantaina 30.11. nimittänyt Münchenin ja Freisingin uudeksi arkkipiispaksi Trierin piispan Reinhard Marxin. Münchenin ja Freisingin arkkihiippakunnan edellinen arkkipiispa, kardinaali Friedrich Wetter siirtyi eläkkeelle jo helmikuun alussa vuonna 2007. Hän on siitä asti kuitenkin hoitanut paikalliskirkkoa apostolisen administraattorin ominaisuudessa. Kardinaali Wetter seurasi tehtävässään kardinaali Joseph Ratzingeria, nykyistä paavi Benedictusta, vuodesta 1982 alkaen. Münchenin ja Freisingin arkkihiippakuntaan kuuluu noin 1,8 miljoonaa katolilaista, hiippakunnassa toimii noin 900 hiippakunta- ja lähes 450 sääntökuntapappia sekä yli 2600 sääntökuntasisarta. Siihen kuuluu 755 seurakuntaa ja 31 muuta sielunhoitoyksikköä, lähes 600 koulutuslaitosta sekä noin 740 hyväntekeväisyyslaitosta. Kasteita hiippakunnassa on noin 15.000 vuodessa. Arkkipiispan apuna on tällä hetkellä kolme apulaispiispaa: Franz Dietl, Bernhard Haßlberger ja Engelbert Siebler. Piispa Reinhard Marx on syntynyt vuonna 1953. Hänet vihittiin papiksi 1979 ja nimitettiin Paderbornin apulaispiispaksi vuonna 1996. Hän on johtanut Trierin hiippakuntaa vuodesta 2001. KATT/VIS/Kath.net

Osanotto Jokelan murhenäytelmän johdosta Suomessa toimivan katolisen kirkon nimissä haluan esittää syvän osanottoni Jokelan kouluammuskelun uhrien omaisille ja kaikille niille, jotka ovat joutuneet kärsimään tästä käsittämättömästä murhenäytelmästä. Heitä kaikkia lohduttakoon luottamus siihen, että kaikkivaltiaan Isän kodissa on monta huonetta. Sinne Kristus on valmistanut sijan kaikille iankaikkiseen elämään astuville, jotta he saisivat olla siellä yhdessä Hänen kanssaan. (vrt. Joh 14) Muistakaamme me kaikki tämän surun ja kärsimyksen keskelläkin kohdistaa katseemme kohti Kristuksen ristiä, joka on ihmiskunnalle varma merkki myös Herran ylösnousemuksesta. Rukoilkaamme: Herra, anna tämän murhenäytelmän uhreille ikuinen lepo, ja iäinen valo loistakoon heille. Levätkööt rauhassa. Aamen. Anna myös kaikille sureville ymmärrystä alistua salatun kaitselmuksesi päätökseen ja saada lohdutusta lempeästä rakkaudestasi. Tätä pyydämme Kristuksen, Herramme, kautta. Aamen. Helsingissä, 7.11.2007 + Józef Wróbel SCJ Helsingin katolinen piispa

Reykjavik saa uuden piispan Tiistaina 30.10. annettiin tiedoksi, että paavi Benedictus XVI on hyväksynyt Reykjavikin piispa Jóhannes Gijsenin ikänsä perusteella jättämän eroanomuksen ja nimittänyt tälle seuraajaksi Lausannen, Geneven ja Fribourgin apulaispiispan Pierre Bürcherin. Monsignore Bürcher (kuvassa) on syntynyt 20.12.1945 Fieschissä Sveitsissä. Hänet vihittiin papiksi 27.3.1971 ja nimitettiin apulaispiispaksi 29.1.1994. Hänet vihittiin Maximiana in Byzacenan titulaaripiispaksi 12.3.1994. Hän on myös Idän kirkkojen kongregaation jäsen. Piispa Gijsen siirtyy eläkkeelle takaisin kotimaahansa Hollantiin. Islannissa on vähän yli 300.000 asukasta, joista katolilaisia on noin 8.000. Maassa on 15 pappia ja 38 sääntökuntasisarta. Reykjavikin hiippakunnassa on viisi seurakuntaa. KATT/VIS

Apostolinen nuntius siirtyy Loretoon Apostolinen nuntius Pohjoismaissa, arkkipiispa Giovanni Tonucci on saanut torstaina 18.10.2007 paavi Benedictus XVI:lta nimityksen Loreton prelatuurin piispa-prelaatiksi ja Loreton pyhäkön paavilliseksi delegaatiksi. Uutta Pohjoismaiden nuntiusta ei vielä ole nimitetty. Tonucci seuraa tulevassa tehtävässään piispa Gianni Danzia. KATT/VIS

Kardinaalikonsistori marraskuun 24. päivänä Paavi Benedictus XVI on keskiviikkona 17.10. ilmoittanut, että marraskuun 24. päivänä pidetään kardinaalikonsistori, jossa kardinaaleiksi nimitetään 18 konklaavissa äänestämään oikeutettua ja viisi ikärajan (80 vuotta) ylittänyttä piispaa tai pappia. Uudet kardinaalit ovat 1. Mons. Leonardo Sandri, Idän kirkkojen kongregaation prefekti 2. Mons. John Patrick Foley, Jerusalemin pyhän haudan ritarikunnan pro-suurmestari 3. Mons. Giovanni Lajolo, Paavillisen Vatikaanivaltion toimikunnan ja Vatikaanin hallinnon puheenjohtaja 4. Mons. Paul Joseph Cordes, Paavillisen Cor Unum -neuvoston puheenjohtaja 5. Mons. Angelo Comastri, Pyhän Pietarin basilikan arkkipappi, Vatikaanivaltion yleisvikaari sekä Pietarinkirkon huoltojohtaja 6. Mons. Stanisław Ryłko, Paavillien maallikkojen neuvoston puheenjohtaja 7. Mons. Raffaele Farina, Pyhän roomalaisen kirkon arkiston- ja kirjastonhoitaja 8. Mons. Agustín García-Gasco Vicente, Valencian arkkipiispa 9. Mons. Seán Baptist Brady, Armaghin arkkipiispa 10. Mons. Lluís Martínez Sistach, Barcelonan arkkipiispa 11. Mons. André Vingt-Trois, Pariisin arkkipiispa 12. Mons. Angelo Bagnasco, Genovan arkkipiispa 13. Mons. Théodore-Adrien Sarr, Dakarin arkkipiispa 14. Mons. Oswald Gracias, Bombayn arkkipiispa 15. Mons. Francisco Robles Ortega, Monterreyn arkkipiispa 16. Mons. Daniel N. DiNardo, Galveston-Houstonin arkkipiispa 17. Mons. Odilio Pedro Scherer, São Paulon arkkipiispa 18. Mons. John Njue, Nairobin arkkipiispa Tämän lisäksi konklaaviin kuulumattomina kardinaaleiksi nimitetään 1. Hänen pyhyytensä Emmanuel III Delly, Babylonian kaldealainen patriarkka 2. Mons. Giovanni Coppa, Sertan titulaariarkkipiispa, apostolinen nuntius 3. Mons. Estanislao Esteban Karlic, Paranán emeritusarkkipiispa 4. Isä Urbano Navarrete, SJ, Paavillisen Gregoriana-yliopiston emeritusrehtori 5. Isä Umberto Betti, OFM, Paavillisen lateraaniyliopiston emeritusrehtori. Paavi ilmoitti myös, että hän olisi tähän joukkoon nimennyt puolalaisen piispa Ignazy Jeżin, mikäli tämä ei olisi juuri sattunut kuolemaan. KATT/VIS

Jeesuksen pyhän sydämen papit — 100 vuotta Suomessa Jeesuksen pyhän sydämen papit juhlivat tänä vuonna 100-vuotista toimintaansa Suomessa. Hiippakuntajuhlan aiheena oli viime viikonloppuna (18.8.) siksi SCJ-sääntökunnan toiminta maassamme. Juhlaan osallistui kauniissa säässä yli 500 uskovaa. Hiippakuntajuhlan messu televisioitiin, ja se nähdään TV1:llä sunnuntaina 9.9. klo 10.00 sekä uusintana tiistaina 11.9. Hiippakuntajuhlassa saarnasi sääntökunnan yleisesimies, isä Jose Ornelas Carvalho SCJ (saarna täällä). Piispan johdanto on luettavissa täällä. Juhlamessua vietettiin Pyhän Marian kirkossa sunnuntaina 19.8. Messussa saarnasi isä Teemu Sippo SCJ (saarna täällä). Messun jälkeen oli yleisöjuhla Englantilaisella koululla. Torstaina 23.8. isä Ryszard Mis SCJ esitelmöi Pyhän Henrikin katedraalin seurakuntasalissa  klo 18.00 SCJ-veljeskunnan 100-vuotisesta läsnäolosta Suomessa. Tervetuloa! Jeesuksen pyhän sydämen pappien sääntökunnan suomenkieliset sivut ovat osoitteessa http://www.netsonic.fi/~scjregfi/.

Paavi sallii vanhamuotoisen liturgian viettämisen vapaasti Paavi Benedictus XVI on päättänyt vapauttaa Vatikaanin II kirkolliskokouksen aikaisen ja satoja vuosia siihen asti yksinomaan vietetyn ns. tridentiinisen liturgian käytön katolisen kirkon latinalaisessa riituksessa. Tämä liturgia juontaa orgaanisesti juurensa pyhän paavi Gregorius I:n liturgisesta kodifiointityöstä. Omasta aloitteestaan (motu proprio) kirjoittamassaan apostolisessa kirjeessä Summorum Pontificum pyhä isä vahvistaa, ettei kirkko koskaan, toisin kuin joskus on väitetty, ole kieltänyt tämän ns. vanhan messun viettämistä ja että sen käyttö rinnan nykykirkon tavanomaisen liturgian kanssa ja sen lisäksi voi vain vahvistaa liturgian vieton pyhää luonnetta. Vaikka kirkolliskokouksen seurauksena liturgisten viettojen järjestystä yksinkertaistettiin ja niissä sallittiin kansankielen käyttö latinan lisäksi, on siellä täällä jatkettu vanhan liturgian viettämistä tähän päivään asti. Vanhamuotoista liturgiaa viettäviä yhteisöjä on vähitellen syntynyt eri puolille maailmaa. Suurin ja tunnetuin niistä on Pyhän Pietarin pappisveljeskunta (Fraternitas Sacerdotalis Sancti Petri, FSSP, ks. www.fssp.org), jonka päämaja sijaitsee Sveitsissä. Paavin apostolinen kirje pitää kiinni periaatteesta, että on olemassa vain yksi roomalainen riitus mutta että nyt siinä on kaksi virallisesti hyväksyttyä muotoa, nykyään pääasiassa käytetty, kirkolliskokouksen jälkeen muodostettu uusi messu (alun perin paavi Paavali VI:n promulgoima) sekä siihen asti käytetty messu (viimeksi paavi Johannes XXIII:n vahvistama Missale Romanum vuodelta 1962). Apostolista kirjettä seurasi myös paavin henkilökohtainen kirje, jossa hän perustelee päätöstään vapauttaa vanhamuotoisen liturgian viettämisen. Motu proprion säädökset astuvat voimaan tämän vuoden syyskuun 14. päivänä, joka on pyhän ristin ylentämisen juhla. Asiakirjat löytyvät Vatikaanin verkkosivuilta: motu proprio ja kirje. Apostolisen kirjeen suomennos on täällä. KATT/VIS/Kath.net

visits since Feb. 8, 2007